Rotumääritelmä

AKITA      nro 255       FCI:n ryhmä 5

Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit (alaryhmä 5)
(hyväksytty FCI 16.7.92, käännös SKL-FKK 23.11.94)
Alkuperämaa: Japani

KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira

LYHYT HISTORIAOSUUS: Alun perin japanilaiset koirat olivat kooltaan pienen ja keskikokoisen väliltä - suuria rotuja ei ollut. Akita Matageja (keskikokoinen karhunmetsästyskoira) käytettiin vuodesta 1603 lähtien Akitan alueella taistelukoirina. Vuoden 1868 jälkeen niitä risteytettiin tosien ja mastiffien kanssa, minkä seurauksena rodun koko kasvoi mutta pystykorvatyypille ominaiset piirteet hävisivät.

Vuonna 1908 koiratappelut kiellettiin, mutta silti akita-rotua vaalittiin ja kehitettiin kookkaana japanilaisena rotuna. Tämän seurauksena yhdeksän rodun erinomaista yksilöä nimettiin "kansallisaarteiksi" vuonna 1931.

Toisen maailmansodan aikana (1939-1945) koirien nahkoja käytettiin yleisesti armeijan vaatteissa turkiksina. Poliisi määräsi kaikki koirat, armeijan käytössä olevia saksanpaimenkoiria lukuun ottamatta, pyydystettäviksi ja takavarikoitaviksi. Jotkut harrastajat yrittivät kiertää määräystä risteyttämällä koiriaan saksanpaimenkoirien kanssa.

Toisen maailmansodan päättyessä akitojen lukumäärä oli vähentynyt runsaasti ja oli olemassa kolme erillistä tyyppiä: 1) Matagi akita, 2) taistelu-akita ja paimenkoira-akita. Tämän johdosta rotu oli hyvin sekavassa tilassa. Sodan jälkeen puhdasrotuisuus elvytettiin. Silloin Dewa-linjan Kongo-Go, jossa oli mastiffin ja saksanpaimenkoiran piirteitä, oli tilapäisesti valtavan suosittu. Järkevät ja oppineet harrastajat eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä tyyppiä oikeaksi japanilaiseksi roduksi ja yrittivät poistaa vanhojen, vieraiden rotujen perimän risteyttämällä Kongo-Go koiria Matagi akitojen kanssa palauttaakseen alkuperäisen puhtaan rodun. He onnistuivat vakiinnuttamaan nykyisen suurikokoisen rodun puhtaan perimän.

YLEISVAIKUTELMA: Suurikokoinen, vankka, tasapainoinen ja voimakasrakenteinen koira, jonka sukupuolten tunnusmerkit ovat selvästi erottuvat; erittäin ylväs ja vaatimattoman omanarvontuntoinen; vahva ja kestävä.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen (mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen) on 10:11, mutta nartut ovat rungoltaan hieman uroksia pidempiä.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Rauhallinen, uskollinen, oppivainen ja vastaanottavainen.

PÄÄ:
Kallo-osa: Kooltaan suhteessa runkoon. Otsa leveä ja otsauurre selvä, ei ryppyjä.
Otsapenger: Selvästi havaittava.
Kirsu: Suuri ja musta. Lihanvärinen kirsu on sallittu valkoisilla koirilla.
Kuono-osa: Kohtuullisen pitkä ja vahva, tyvestään leveä, kapeneva, muttei suippo. Kuononselkä suora.
Huulet: Tiiviit.
Hampaat / Purenta: Vahvat hampaat. Leikkaava purenta.
Posket: Kohtuullisen kehittyneet.
Silmät: Melko pienet, yläviistoon kääntyneen silmän ulkokulman ansiosta lähes kolmionmuotoiset, melko etäällä toisistaan; tummanruskeat, mitä tummemmat, sitä parempi.
Korvat: Melko pienet, paksut, kolmionmuotoiset, kärjistään hieman pyöristyneet, melko etäällä toisistaan, pystyt ja eteenpäin kallistuneet.
Kaula: Paksu ja lihaksikas, ei löysää kaulanahkaa, suhteessa pään kokoon.

RUNKO:
Selkä: Suora ja vahva.
Lanne: Leveä ja lihaksikas.
Rintakehä: Syvä, eturinta on hyvin kehittynyt ja kylkiluut kohtuullisen kaarevat.
Alalinja ja vatsa: Vatsalinja selväsi ylösvetäytynyt.
Häntä: Ylös kiinnittynyt, paksu ja tarmokkaasti selän päälle kiertynyt; alas vedettynä hännänpää ulottuu lähes kintereeseen.

RAAJAT:
ETURAAJAT:
Lavat: Melko viistot ja kohtuullisen kehittyneet.
Kyynärpäät: Rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Suorat ja vankkaluiset.
TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Hyvin kehittyneet, vahvat ja kohtuullisesti kulmautuneet.
Käpälät: Paksut, pyöreät, kaareutuneet ja tiiviit.

LIIKKEET: Joustavat ja voimakkaat.

KARVAPEITE:
Karva: Peitinkarva on karheaa ja suoraa, aluskarva pehmeää ja tiheää; lavoissa ja pakaroissa karva on hieman pitempää; hännässä karva on pitempää kuin muualla rungossa.
Väri: Punaisen kellanruskea, sesam (punaisen kellanruskea, jossa mustat karvankärjet), juovikas (brindle) ja valkoinen. Kaikissa yllämainituissa väreissä, lukuun ottamatta valkoista, tulee olla "urajiro". (Urajiro = valkosävyistä karvaa kuonon sivuilla, poskissa, leuan ja kaulan alapuolella, rinnassa, vatsassa, hännä alapuolella ja raajojen sisäpuolella).

KOKO:
Säkäkorkeus: Urokset 67 cm, nartut 61 cm; sallittu vaihtelu +-3 cm.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
Virheellinen sukupuolileima; ala- ja yläpurenta, puuttuvat hampaat; pilkullinen kieli; vaaleat silmät; lyhyt häntä; arkuus.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Muut kuin pystyt korvat; riippuva häntä; pitkä karva (pörröinen); musta maski; merkit valkoisella pohjalla.

HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin