Terveydestä

Terveys

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös akitoilla on niin sanottuja rodulleen tyypillisiä terveysongelmia.

Akita ry kerää akitojen terveystietoja tilastointia ja jalostuksellisia neuvoja varten erillisen lomakkeen avulla. Jos haluat auttaa tietojen keräämisessä oman koirasi osalta, voit vastata kyselyyn täällä. Toivomme, että mahdollisimman moni akitan omistaja täyttäisi lomakkeen omista koiristaan, koska kysely on yksi askel lähemmäksi terveempää akitaa!

Lonkat, kyynärät ja polvet

Vuosien 2000-2010 välisenä aikana tervelonkkaisia (lonkkatulos A tai B) akitoja oli 63 % tutkituista. Virallisia polvitarkastuksia akitoille on tehty vain muutamia, mutta kaikki tutkitut koirat on todettu terveeksi (0/0). Kyynäriä on tutkittu hieman polvia enemmän ja suurin osa tutkituista on todettu terveiksi.

Rakenteellisesti akitan ongelmakohtia ovat kapearintaisuus ja heikot takaosat. Akitan tulee olla vahvaluustoinen, mutta ei kuitenkaan niin raskas kuin amerikanakita. Heikot takaosat ilmenevät liian suorina polvina ja kintereinä sekä pihtikinttuina. Myös etuosa voi olla liian kapea ja olka- ja kyynärkulmat riittämättömät. Takaosan ongelmat vaikuttavat myös liikkeisiin, joiden tulisi olla yhdensuuntaiset ja suorat. Etenkin takaliikkeissä on huomattavissa kapeutta ja kinnerahtautta.

Silmät

HC tarkoittaa harmaakaihia, jolloin silmä on menettänyt läpinäkyvyytensä. Nuorilla koirilla tavattavan kaihin oletetaan olevan yleensä perinnöllistä. On kuitenkin olemassa monia erilaisia perinnöllisen harmaakaihin muotoja, joiden periytymistapaa ei tunneta.

PRA:n, eli verkkokalvon etenevän surkastumisen on silmäsairaus, joka lopulta johtaa koiran sokeutumiseen. Perifeerisen PRA:n oletetaan periytyvän akitalla väistyvästi eli resessiivisesti ja se voidaan havaita vasta aikuisella koiralla. Tästä syystä sen karsiminen koirakannasta on hyvin hankalaa.

RD eli retinaali dysplasia on verkkokalvon kasvuhäiriö, joka on synnynnäinen. Vakavimmassa muodossa verkkokalvo voi irrota silmänpohjasta ja aiheuttaa sokeuden. Rajatapauksessa verkkokalvossa on vain lieviä muutoksia. RD:n muotoja on kolme, mRD, gRD ja tRD, joista jälkimmäisin on vakavin. Nykykäsitys on, että eri RD-muodoilla ei ole sama geneettinen tausta.

Akitoilla on todettu yksittäisinä tapauksina silmäsairauksia, kuten HC:a sekä PHTVL/PHPV:a. Lisäksi RD-rajatapauksia on todettu muutamia ja tilannetta on syytä tarkkailla tulevaisuudessa.

Autoimmuunisairaudet ja allergiat

Akitalla Suomessa ja maailmalla tavattavista autoimmuunisairauksista merkittävimmät ovat SA (Sebaceous Adenitis) ja VKH (Vogt-Koyanagi-Harada kaltainen syndrooma / Uveodermatologinen syndrooma, UDS). Näiden lisäksi akitoilla esiintyy perinnöllistä hammaskiileteen kehityshäiriötä (Amelogenesis imperfecta [AI])

Muita autoimmunisairauksiakin on tavattu akitoilla. Yhdellä suomalaisella akitalla on todettu addisonin tauti. Kilpirauhasten vajaa- sekä liikatoimintaa on esiintynyt joitain tapauksia. Yksittäisiä verenkierron sairauksia on todettu, kuten trombosytopenia ja leukopenia, johon on menehtynyt yksi koira. Akitoilla on myös esiintynyt kasvaimia.

Vuonna 2009 tehdyn terveyskyselyn perusteella erilaisia iho-ongelmia ilmeni 31 % vastaajista ja allergiaa epäiltiin noin 20 % koirista. Myös furunkuloosia ja hotspottia esiintyy rodussa.

Hammaskiilteen kehityshäiriö AI - Amelogenesis imperfecta

Kyseessä on perinnöllinen hammassairaus, jossa kiilteen muodostus tai rakenne on epänormaalia. AI-tyypistä riippuen kiillekerros on normaalia ohuempaa, se puuttuu kokonaan tai se on liian pehmeää kuluen helposti. Tyypillisiä piirteitä ovat keltaruskeaksi värjäytyneet hampaat ja ohut tai paikoittain puuttuva kiille. Sairaus aiheuttaa koiralle kipua ja altistaa koiran ientulehdukselle ja parodontiitille ja vakavillekin tulehduksille. AI-sairaan koiran terveyttä edistävät huolellinen hampaiden puhdistus ja säännölliset eläinlääkärin tekemät hammastarkastukset ja -hoidot ja tarvittaessa huonokuntoisten hampaiden poisto.

Vuoden 2019 tutkimuksessa havaittiin akitoilla ja amerikanakitoilla autosomaalisesti peittyvästi eli resessiivisesti periytyvää AI-muotoa, jossa kiillettä muodostuu normaalia vähemmän. Tutkimusprojektissa oli mukana 159 akitan ja 197 amerikanakitan näytettä. Tämän tutkimusaineiston perusteella kantajien osuus molemmissa roduissa oli 22%. Kantajien osuus tutkituista oli kohtuu suuri, varsinkin kun huomioidaan, että tutkimuksessa käytetyt näytteet analysoitiin vuonna 2009. Kymmenessä vuodessa tilanne on saattanut muuttua huomattavasti, jos esimerkiksi suosittujen jalostuskoirien joukossa on ollut kantajia. Vain terve + terve yhdistelmä ei lisää kantajien määrää populaatiossa.

Sairauteen on kehitetty geenitesti ja sen voi tilata Laboklinin sivuilta: https://shop.labogen.com/gentest-bestellung/hund/akita/  JTK suosittelee​ vähintään jalostukseen käytettäviä koiria testattavaksi. Mitä​ enemmän koiria testataan, sen tarkempaa kuvaa saadaan virhegeenien osuudesta koirapopulaatiossamme tällä hetkellä. (Jos testien tilaamisessa on ongelmia, niin voitte pyytää jalostustoimikunnan jäseniltä apua!). Koska sairauteen on olemassa geenitesti, ei ole perusteltua jättää jalostuskoiria testaamatta. Vähintään toinen vanhemmista tulee testata​  terveeksi. Tässä toivomme myös pennunostajilta tarkkaavaisuutta. Eli​ pentua hankkiessa on suositeltavaa varmistaa, että vähintään toinen vanhemmista on tutkittu terveeksi.

Suositus on että kantajia ei itsessään rajata pois jalostuksesta (vaikka ideaalitilanteessa edes kantajia ei käytettäisi!), koska rodun kanta on jo kapea. Kantaja voidaan yhdistää sairauden osalta terveeksi todettuun yksilöön. Mikäli kantajaa käytetään jalostukseen, tulisi niiden​ jälkeläiset testata ja valita niistä sairausgeenin osalta terveet yksilöt jatkojalostukseen. Näin viallisen sairausgeenin osuus koirakannassamme​ pienenee sukupolvien saatossa.

Tervettä yksilöä EI tule yhdistää sairastuneeseen, koska se lisää huomattavasti kantajien määrää rodussa. Tavoitteena on pyrkiä vähentämään kantajien määrää pitkässä juoksussa, koska kantajien osuuden noustessa liikaa, käy jalostus terveiden yksilöiden osalta mahdottomaksi.

SA - Sebaceous Adenitis

SA:ta ei yksikään eläinlääkäri pysty diagnosoimaan silmämääräisesti, sillä SA on diagnosoitu Suomessa myös melkein täysin oireettomaltakin koiralta, vaikka koira oirehtisi SA:lle epätyypillisellä tavalla tai ei lainkaan,saattaa se silti olla sairas. SA:n puhkeaminen ei katso ikää, se voi tulla hyvinkin nuorelle koiralle tai vasta 6-7 vuoden iässä, vaikka kahden vuoden ikää pidetään tyypillisenä puhkeamisikänä.
Varman SA-diagnoosin tekemiseksi koirasta otetaan kevyessä rauhoituksessa useita ihobiopsioita, näytepaloja, jotka lähetetään ihosairauksiin perehtyneelle eläinpatologille tutkittavaksi. Moni eläinlääkäri ei tunnista autoimmuunisia ihosairauksia, vaan olettaa hilseilyn ja ihotulehdusten johtuvan allergioista. Lyhyet antibiootti- ja kortisonikuurit vievät oireet pois kuitenkin vain hetkellisesti ja ne usein palaavat entistä rajumpina. Viimeistään tällöin on syytä ottaa koiran ihosta näytepalat, etenkin kun rodussa esiintyy perinnöllisiä ihosairauksia.
Akitalla SA on yleistynyt kasvatuksen lisääntyessä huimasti. Jos koirasi oireilee ihollaan, on kannattavaa ensiksi testata se SA:n osalta ja vasta sitten lähteä etsimään syitä muualta. SA voi oireilla monella eritavalla - tai olla melkein täysin oireeton! Usein SA:n ensioireet kuitenkin ovat:

- korvien sisäpintojen hilseily
- hännän tai kasvojen kaljuuntuminen
- turkin värin haalistuminen
- karvan kuolleisuus ja hauraus
- vähitellen koko pohjavillan tupottainen lähteminen
- turkin/ihon outo haju-koiralla saattaa myös olla ihottumaaesim. raajojen sisäpinnoilla tai mahan alla

Ihobiopsianäytteitä tulee ottaa vähintään 4 kappaletta koko ihosta, ei vain ihon päällikerroksesta, sekäterveestä että sairaasta kohtaa ihosta. Näytteet tulee ottaa ensisijaisesti ainakin seuraavista kohdistakoirassa:

1. muuttuneet kohdat ja niiden rajapinnat
2. hännän tyvi
3. häntä
4. lavat jne.

Näytteet voi pyytää lähettämään esimerkiksi suomalaiseen Patovet laboratorioon, jossa myös oireeton SAon todettu.
SA-testin hinta näytteenotto ja -tutkimiskuluineen liikkuu 150-200 euron tietämillä eläinlääkäriasemastaja laboratoriosta riippuen. Summa kuulostaa alkuunsa suurelta, mutta jos koiraa vaivaa SA, mutta syytä haetaan ensisijaisesti kaikkialta muualta, kohoaa eläinlääkärilaskut useasti moninkertaisiksi.

VKH (Vogt-Koyanagi-Harada kaltainen syndrooma / Uveodermatologinen syndrooma, UDS)

Akita ry:n tietoon ei ole tullut kuin 6 varmaa UDS tapausta vuosien saatossa. SA on siis huomattavast iyleisempi vaiva koirillamme. UDS:n pystyy diagnosoimaan kokenut, silmälääkäriksi erikoistunuteläinlääkäri. Jos oireiden pohjalta epäilet koirallasi olevan UDS:n, mainitse siitä eläinlääkärillesi ja pyydä häntä ohjaamaan sinut lähimmälle tautiin perehtyneelle lääkärille. UDS on Suomessa diagnosoitu jopa alle 1-vuotiaalla koiralla, mutta se voi puhjeta myös myöhemmällä iällä. UDS:ää ei pysty diagnosoimaan ennen oireita.
Myös UDS:n ensioireet voivat olla monenlaiset. Ensioireita voivat yksittäin tai yhdessä olla
- pigmentin häviäminen kuonosta, huulista ja silmien ympäriltä
- silmien aristus ja rähmiminen
- valkuaisten punoittaminen-koira pitää silmiään kiinni
- silmien sinertyminen taivilkkuluomi tulee silmien eteen
- silmiin kerääntyy painetta,joka aiheuttaa pullistumista jasilmien harottamista
Etenkin nuorella koiralla UDS saattaa olla hyvinkin aggressiivinen ja saattaa koiran huonoon kuntoon hyvinkin nopeasti. Monesti koiralle ei ole mitään tehtävissä ja lopetus on edessä ennemmin tai myöhemmin.

Mistä apua

Epäillessäsi koirallasi SA:ta tai VKH/UDS:ää kehoitamme hakeutumaan ihotauteihin erikoistuneelle eläinlääkärille. SA biopsiat pystyy kyllä otattamaan missä tahansa eläinlääkärillä ja pyytää lähettämään ne eteenpäin tutkittavaksi. VKH/UDS:n varman diagnosoinnin tekemiseksi täytyy eläimen silmä lähettää tutkittavaksi, mutta kokenut ja tautiin perehtynyt eläinlääkäri pystyy tekemään myös silmämääräisen diagnoosin.
Ihotauteihin ja SA:han erikoistuneita eläinlääkäreitä:

SA Eva Einola-Koponen, Kissa-Koira-Klinikka, Turku
SA Outi Kuisma-Parwar, EuroMediVet, Kemintie 25, Tornio
SA Leena Saijonmaa-Koulumies, Mevet, Helsinki
SA Mirja Kaimio, Vuovet & Apex, Helsinki
SA Maija Räihä, Espoon eläinsairaala, Espoo
UDS/VKH Sari Jalomäki, Apex, Helsinki

Erikoiseläinlääkäreitä pyritään lisäämään sitä mukaa, kun saamme lisää tietoa. Nämä eläinlääkärit ovathoitaneet akitoja ennenkin, mutta kerro myös itse epäilyistäsi.
Jos akitasi saa positiivisen diagnoosin yllä mainittuihin AI-sairauksiin, ota yhteyttä joko hallituksen tai jalostustoimikunnan puheenjohtajaan, yhteystiedot löytyvät täältä. Ilmoita koirasi avoimeen terveysrekisteriin. Yhdistys on myös valmis kustantamaan terveysrekisteriin ilmoitetun, SA-diagnosoidun akitan verinäytteen lähettämisen Saksaan SA-tutkimukseen. Tutkimus kaipaa kipeästi näytteitä, jotta ehkä tulevaisuudessa saisimme jonkinlaisen varmuuden SA:n periytymiselle ja parhaimmassa tapauksessa geenitestin.
Yhdistyksen jäsenistössä on monia, jotka ovat kokeneet sairauden omalla koirallaan ja voivat toimiavertaistukena jakaen omia kokemuksia ja hoitovinkkejä.

Autoimmuunisairauksien hoito

Autoimmuunisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan yrittää lievittää lääkehoidoilla. Mitä aggressiivisempi sairaus on, sitä voimakkaampi lääkitys tarvitaan. Usein koira joutuu syömään kortisonia ja antibiootteja koko loppuelämänsä. Hoitoon kuuluvat myös erilaiset kehoa tukevat lisäravinteet,vitamiinit sekä usein myös viikottain ihoa paikallisesti hoitavat kylvyt erikois-shampoilla kuten Allermyl ja Vetriderm.
Jotkut SA-koiran omistajat ovat hoitaneet koiraansa menestyksekkäästi mm. lisäämällä ruokaöljyä koiranruokaan noin 1dl:n päivässä. Ruokaöljyllä voi myös säännöllisesti öljytä koko koiran ulkoisesti. Hilseileviä alueita, korvia ja mahdollisesti kovettuneita ja verslihalla olevia nisiä voi rasvata aloe vera-tuotteiden propolis rasvalla, joka on erittäin paksua ja tahmaista. SA:ta voi yrittää hoitaa myös homeopaattisesti.
Jos SA ei ole kovin aggressiivisesti etenevää tyyppiä ja koira saa asianmukaista hoitoa, voi SA:n kanssa elää pitkäänkin ja karvakin saattaa kasvaa takaisin. Pahimmassa tapauksessa tauti sivuoireineen voi kuitenkin viedä koiran hautaan parissa kuukaudessa.
UDS:ää voidaan hoitaa oireiden pohjalta. Silmien tulehdukseen antibioottia, homeopaattista hoitoakin voikoittaa, mutta usein hoidoista huolimatta tauti vie voiton koirasta hyvin nopeasti.
Jos sinulla on tiedossa esimerkiksi omalle koirallesi toimineita hoitokeinoja tai tarvitset neuvoja sairauksien hoidossa, ota yhteyttä Akita ry:n jalostustoimikuntaan!

Verinäytteen lähettäminen koirien geenitutkimukseen

Hannes Lohen johtama koirien geenitutkimus ryhmä kerää koirien verinäytteitä erilaisiin geenitutkimuksiin ja he myös ovat kiinnostuneita keräämään ai-sairaiden kuin terveiden koirien verinäytteitä omiin geenitutkimuksiinsa. Jos haluat osallistua tässä ohjeita sitä varten

- 3 ml EDTA-verta, lisää tietoa löydät täältä. 
- mukaan tulee laittaa täytetty näytelomake
- jos koirasi on ai-sairas, laita mukaan kopio sairauden diagnoosista
- lähetä näyte niin, että se kerkiää ajoissa perille eikä jää postin varastoihin lojumaan. Suositellaan, että näyte lähetetään maanantaina
- näyte on hyvä pakata esimerkiksi minigrip pussiin ja kuplamuovikirjekuoreen, jotta se ei mene hajalle postissa

Lähetä näyte osoitteeseen:
Lohen tutkimusryhmä
Biomedicum Helsinki, huone C514b
Haartmaninkatu 8
00290 Helsinki

Lisätietoja koirien geenitutkimuksesta löytyy tästä osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Yhdistyksen ylläpitämä avoin SA-, UDS- ja AI-rekisteri

AVOIN REKISTERI

Akita ry. pitää yllä pääasiassa akitalle, mutta myös amerikanakitalle avointa terveysrekisteriä, jonka avulla pyritään saamaan julkista tietoa sukuhaaroista, joissa sairauksia esiintyy. Ja tätä kautta auttaa kasvattajia valikoimaan jalostukseen koirat, joilla on kaikkein pienin todennäköisyys olla haitallisten, autoimmuunisairauksia aiheuttavien geenien kantajia.
Klikkaa tästä päästäksesi koiralistaan

ILMOITA!

Jos koirallasi on todettu autoimmuuninen sairaus, ilmoita siitä yhdistyksellemme! Ilmoituksen voi tehdä vain koiran omistaja ja ilmoituksen mukaan on liitettävä kopio eläinlääkärin tai eläinpatologin todistuksesta, josta käyvät ilmi koiran nimi ja rekisterinumero ja/tai TM-numero. Mukaan tulee liittää myös valokopio koiran sukutaulusta.
Jokainen ilmoitettu koira on tärkeä riippumatta siitä, onko sillä jälkeläisiä vai ei. Tiedot koiran sukulaisista auttavat meitä kartoittamaan viallisten geenien mahdollisia kantajia. Ilmoitukset avoimeen rekisteriin osoitteeseen akitayhd@gmail.com tai jtk.akita@gmail.com

Yhdistykseltämme saat myös tarkempaa tietoa itse sairaudesta sekä sen hoitomahdollisuuksista. Arvokasta käytännön tietoa saat toisilta koiranomistajilta, joiden lemmikillä on sama sairaus.

JTK seuraa AI sairauteen liittyvien geenimuotojen esiintyvyyttä koirakannassamme. Jos koirasi on testattu geenin osalta, toimita siitä tieto jalostustoimikunnalle ja lisäämme koiran yhdistyksen nettisivuilla olevaan tiedostoon. Nettisivuilla tulokset ovat kaikkien nähtävillä ja esiintyvyyttä voivat kaikki kiinnostuneet seurata. Toimita joko: tiedot (koiran virallinen nimi, rekisterinumero, onko kantaja​ + labralta saatu testauksen yksilöivät numero) tai lähetä sähköpostitse toimitettu testitulos yhdistyksen postiin akitayhd@gmail.com tai jtk.akita@gmail.com

KYSY!

OTA SELVÄÄ!

Jos olet käyttämässä koiraasi jalostukseen, ota ensin yhteys yhdistyksen jalostustoimikuntaan. Jos suunniteltu yhdistelmä ei SA:n, VKH/UDS:n tai muiden suositusten osalta täytä akitan jalostuksen tavoiteohjelmaa, tulee siitä pentueilmoitukseen merkintä.